Taas tänä vuonna oli aika tehdä itsenäisyyspäivän tienoilla pipareita. Ainakin eka satsi on nyt saatu tehtyä ja myös koristeltua. Komiat tuli taas ja herkulliset myös. Kaupan piparitaikina ja ranskalaiset pastillit koristeina.

Kuvan alimmaiset piparit menivät "Pipsa-tontulle" joulupukille menevien kirjeiden mukana. "Pipsa-Tonttu" kävi sitten ne hakemassa tänä iltana pois lasten nukkumaan menon jälkeen ja lupasi toimittaa kirjeet Joulupukille.

Itselleni sain tehtyä joulunpunaiset sukat aiemmin, mutta ne menivät parin muun sukkaparin kanssa Pikku Herran hoitotädeille pikkujoululahjoiksi. Nyt kuitenkin nämä punaraitaiset sukat ovat päätyneet omaan jalkaan ja pysyvätkin. Ihan vahingossa osuivat raidatkin kohdilleen. Hassua sinäänsä, koska ajattelin, että saavat mennä miten menevät.

Vielä yksi kuva pintakuviosta. Lankana Novitan 7 Veljeksen Raita -lanka, aiemmilta vuosilta, jota löysin lankavarastostani. 

Äitini oli käymässä ja sain häneltä aivan ihanat violettisävyiset sukat. Kiitos niistä! Lisäksi saatiin kerittyä ontelokudetta minulle vyyhdeistä keriksi, jotta saisin virkattua maton itselleni. Ajattelin Kauhavan Kangasaitan ohjeella yrittää tehdä sellaista. Katsotana mitä syntyy. Ontelokude on odottanut varmaan kolme vuotta jo vaatehuoneessa muovikassissa, mutta ehkä nyt siitä syntyy jotain.

Mukavaa pikkujouluaikaa ja tunnelmalista joulunodotusta kaikille lukijoille tämän tonttukynttiläasetelman myötä!

 Mistäköhän alkaisi. Hmm... Ehkä siitä, että ostin hiukan lankaa, Novitan sellaista; uutta Polku-lankaa meni lahjaksi Terhille, keltaisesta Woolista teen pienen pienet sukat ja ehkä myssyn ja 7 veljeksen Raita -lanka päätyy ehkä isoäidinneliöiksi.

Sitten meillä oli viime viikolla hiukan ruuhkaa, siis vierailijoita oli mukavasti käymässä. Hiukan rankkaakin oli, kun ei vielä loma ole alkanut ja useampi tapahtuma osui samalle viikolle. Tosin vieraskaarti oli niin laadukasta, etten valita laisinkaan. 

Viime keskiviikkona oli isosisko perheineen käymässä iltaruuan aikaan ja mieheni oli tehnyt lapsiystävällistaä gourmee-ruokaa eli nakkeja ja ranskalaisia kurkkusalaatin kera. Osu ja uppos joka iikkaan ja 2-vuotiaat kaksosetkin olivat oikein tyytyväisiä. Edellisenä päivänä olin tehnyt juustomarjakakun ( Kinuskikissan sivuilta sai hyvät vinkit ), joka maistui myös ja lisäksi oli tarjolla tietysti kesäistä herkkua, jäätelöä. Kakku pääsi kuvaan, muut herkut menivät sulavasti jokaisen suuhun.

Ja sitten se jalkasoppa. Tässä se tulee: isompien serkkujen jalat kesäisesti paljaana. Ihana kuva. Sukulaiset voivatkin sitten arvailla, että mitkä ovat kenenkin jalat...

Seuraavana päivänä eli viime torstaina tulivat illalla käymään meillä lankasiskot ja Sinikka. Mä sain aivan mielettömät tuomiset, kuvat kertovat kaiken.

Marjainen yllätys ja mustikoita myös. Nam, sanoi heti Neiti Näpsä. 

Upea helmikorusetti kuvassa oikealla, jonka saa itse tehdä, olin innoissani. Huopasaippua, karstojen pesuun, jiihaa ja perjantaina kokeilen sitä saunassa. Lahjapaketissa vielä hammastikkukuppi, en raaskinut avata kuviin.

Lankaa, ihanaa lankaa, kädet jos syyhyävät. Violetti lanka on Kauhavan kangasaitan silkkivilllankaa, luonnonvalkoinen oikeaa lampaanvillaa, violettimustaa urugualaista Merisoftia ja Novitan uusia MInikeriä purkillinen ja vähän yli. Kaikki niin mielettömiä ja ylellisiä. Kiitos aivan mielettömästi kaikille tasapuolisesti !!!!

Lankasiskojen kanssa syötiin kasviskookoskeittoa leivän kera, maistoimme isäni savustamaa savuahventa ja -kampelaa sekä herkuttelimme jälkiruuaksi juustomarjakakulla. Sitten istuimme ja rupattelimme sohvan ääressä ja sinä aikana Neiti Näpsä teki itselleen korun. Mustat helmet ovat magneettihelmiä ja ne pitävät korun kiinni.

Viime viikon lopulla pääsin mieheni kanssa ulkoilemaan ystävämme kolmikymppisille. Lasten vahtina olivat tällä kertaa pikku siskoni ja heidän koirat. Tikki ja Domi ovat nyt siis virallisia lastenvahteja. Hyvin uupuneita meidän lapset olivatkin, kun vahvivathan he myös koiria, ihan koko ajan. Kiitos myös pikku siskolle avusta. Ulkoilu piristi vanhempia täällä päässä ja vaihtelu teki hyvää meidän mukuloillekin. Kaikenkarvaisille ystäville terkkuja!

Oikein mukavaa Ystävänpäivää kaikille ystävilleni ja täällä kävijöille. Tällä kertaa nämä erittäin makoisat pullat leipoi rakas mieheni. Hän on kyllä taidon perinyt äidiltään, anopiltani, joka on superpullanleipoja. Ihana oli tulla kotiin työpäivän jälkeen, kun pullataikina oli kohoamassa ja lapset olivat tehneet kortin. Eteisessä oli lanka, jota minun piti seurata. Langan päässä oli Neiti Näpsän tekemä ystävänpäiväkortti ja siinä oli kaikkien nimet.

Siis sairasloma loppui ja paluu arkeen tönkköjalan kanssa oli hiukan karu. Tuossahan tuo jalka kulkee kuitenkin mukana. Raput vielä hiukan vaativat nousta ja varsinkin mennä alaspäin.

Tässä kuva näistä älyttömän herkullisista korvapuusteista.

Monta tekstiviestiä olen saanut ystäviltäni ja parhaimmat tulivat kyllä rakkaalta kummitytöltäni. Iloinen yllätys oli myös, että hän oli saanut ensimmäisen lapasen valmiiksi, siis ihka ensimmäisen. Loistavan värinen raidallinen lapanen siitä tulikin. Lisäksi muutama kortti tuli postissa; toinen tätiltäni ja toinen ystävältäni ja Pikku Herran kummitätiltä. Kiitos kaikista ystäväviesteistä teille kaikille tasapuolisesti!

... ja parasta on myös herkullinen pulla, nam ja maiskis (ja eikun pullaa suuhun).

Vähän voi retostella "käsitöillä". Neiti Näpsän etutukkaa tasoitin tänään ja sitten tein hänelle letit suihkun jälkeen. Saa nähdä onko neitillä kiharat aamulla... Märkään tukkaan oli kohtuullisen helppo tehdä letit, joita olen tehnyt todella vähän.

Mukavaa ja leppoisaa tämän päivän iltaa. Muistetaan ystäviä ja läheisiä joka päivä. Ystävät ovat tärkeitä. Minun paras ystäväni on rakas mieheni.

Tänään oli meillä vuorostaan lankasiskojen tapaaminen. Söimme ensin pizzaa ja Runebergin kakkua ja keksejä ja tässä kuva kaakusta. Uusimasta Pirkka-lehdestä löysin ohjeen. Koristeet keksin omasta päästä, eli mustikoita ja mantelilastuja.

Sain huippukivat tuomiset. Jee, lankaa Susilta !!! Jihuu. Ja lisäksi Terhin tekemät silmukkamerkit. (Ne jäi kyllä kuvaamatta.)  Kiitos kovasti siskoseni. Taustalla muuten lasipurkit, jotka sain viime tapaamisella Susilta myös.

Pikku Herra oli erityisen tyytyväinenvieraista, koska meille tuli myös koiravieras. Koiruus ja Pikku Herra leikkivät ihan urakalla ja pienelle koiruudelle tuli väsy jo aikas pian. Onneksi muksut katsoivat välillä lastenohjelmia ja sitten homma taas jatkui. Söpö pieni koira, joka käy meillä silloin tällöin vierailulla. Ei vain meinaa saada siitä tarkkaa kuvaa, kun on vähän liikkuvaa sorttia. Pikku Herran kanssa sopivat siis hyvin yhteen.

Sain eilen illalla myös valmiiksi yhdet sukat. Ne menevät taas yhdelle työkaverilleni. Lankana vanhempaa erää Novitan 7veljeksen raita -lankaa, puikkoina 3,5 mm bambusukkapuikot. Ohje Novitan Syksy 2010, malli nro 65. Kiva tehdä, mut paremmin ehkä palmikkokuvio näkyisi yksivärisellä langalla.

Ja lähikuva vielä palmikkoneuleesta.

Kiitos vielä kerran ystäväni. Tällä mennään taas etiäpäin mukavasti. Susin tekemä pieni virkattu kori onnistui muuten tosi hyvin. Taitaa ilmestyä se hänen blogiin myöhemmin...

Viime viikon lauantaina annoin vihdoin periksi lapsille, ja kävimme hakemassa joulukuusemme kellarista (muovisen sellaisen). Lisäksi otimme sieltä myös kaikki joulukoristeet. Meillä on siis täysi joulutunnelma kotona.

Ensiksi ajattelin, että miksi joulukoristeita nyt jo haettaisiin. Toisaalta kuitenkin joulu on vain kerran vuodessa, joten miksei siitä nauttisi hetken jos toisenkin. Lisäksi taidamme melkein koko perhe olla melkoisia jouluihmisiä. Tai ainakin nautimme suuresti joulun tunnelmasta. Pikku Herra kysyi kylläkin heti seuraavana aamuna, kun koristeet oli laitettu: "Joko ne lahjat tulevat? Neiti Näpsä valaisi, että joulu on sitten, kun kaikki joulukalenterin luukut on avattu. Kukaan meillä ei onneksi keksinyt avata kaikkia luukkuja saman tien.

Tässä alla uusimmat joulukuusen koristeet, jotka hankin Pentikistä. Näitä huopapallokoristeita voisi kyllä tehdä itsekin, mutta tuo on kyllä ostettu.

Ja metallinen, hiukan maalaisromanttinen, sydän.

Itsenäisyyspäivänä teimme lasten kanssa karkkipipareita ja niistä tulikin tosi makoisia. Noita voisi syödä vaikka kuinka monta (jos vatsa kestäisi), ja kaikki onkin jo mennyt parempiin suihin. Suurin osa kyllä lapsille.

Tänne on myös laitettava kuva lasten pari vuotta sitten tekemistä "TarjaHalosista". Nämä ovat minusta aivan liikuttavan ihanat. Lapset olivat siis tehdessään 2- ja 4-vuotiaat. Rouva presidentit ovatkin joulun ajan meillä aitiopaikalla, eli telkkarin päällä. Oikealla puolella Pikku Herran ja vasemmalla Neiti Näpsän pressa.

Tontut jo kurkkivat, joten olkaahan kaikki lukijat kiltteinä. Pukki kyllä tietää, kuka ollut kiltti ja kuka tuhma. Neiti Näpsäkin sanoi, että tuhmat saava risuja. Tässä kuva meidän tonttuparaatista. Mukana pari omasta lapsuudesta muistoiksi saatuja tonttuja. Pikku tontut ovat isosiskoni tekemät, nekin muutaman vuoden takaa.

Enkelikuoron myötä haluan toivottaa vielä kaikille tutuille, ystäville ja sukulaisille Oikein Rauhallista ja Lumista Joulunaikaa ! Nauttikaa perheen kanssa yhdessä olosta jouluna ja pitäkää mieli korkealla.

P.S Me oltiin muuten tänään luistelemassa, ja neitin "luistelu" sujuikin jo loistavasti. Ei meinannut lopettaa luistelua laisinkaan. Pystyssäpysymisen ennätys tuli tänään ja uudestaan on kuulemma mentävä mahdollisimman pian. Pikku Herra taisi olla luistimilla vajaa kymmenen minuuttia.

Tässä uusi lempiväreistäni tehty rannekoru. Se syntyi salaiselta neuleystävältäni saaduista puuhelmistä. Kiitos vielä niistä. Tuli toinen melkein samanlainen koru myös, joka jäi kuvaamatta. Sen teki Neiti Näpsä ja lähetti rannekorun ystävälleen.

Sunnuntaina meillä oli vieraana pikkusiskoni, hänen poikaystävänsä ja heidän kaksi koiraa. Tikki (mäyräkoira) onkin jo tuttu kävijä meillä, mutta Domi oli uusi tuttavuus, josta lapset olivat tosi innoissaan. Amerikan bulldoggi, josta tulee aikas massiivinen koira, mutta vielä niin söpö ja ihanan vauvakoiran tuoksu. Koko ero täysikasvuisella 1-vuotiaalla Tikillä ja n. 10 viikkoisella Domilla on suht pieni, mutta puolen vuoden päästä on jo melkoinen.

Tässä ruttunaama vielä ottaa pienet tirsat ulkoilun ja telmimisen jälkeen.

Tänään saatiin aikaiseksi lasten kanssa ensimmäiset piparkakut. Lapset osasivatkin jo tosi hyvin kaulita taikinaa, varsinkin Neiti Näpsä. Pikku Herra teki vain talo-piparkakkuja.

Ja laitettiin myös hiukan koristuksia.

Ja lopuksi sai vähän taikinamaistiaisia. Nam. Kaikki tykkäs! Maistuivatpa myös valmiit piparit. Mukavaa Joulunalusaikaa !! Joulu tulla jollottaa ja enää kuukausi jouluun.

Huivi valmistui tässä loman lopuksi. Touhut synttäreiden valmisteluissa ja huivin neulomista, siinä loman loppupuolen ohjelmaa. Ihanaa oli neuloa paksuilla puikoilla. Käytin 5,5 mm bambupyöröpuikkoa, 100 cm pitkää. Lankana oli edellisessä postauksessa jo mainitsemaani urugualaista Punta Yarnsin Merisofia. Aivan mielettömän miellyttävää neuloa. Helppoa ja väri on minulle aivan täydellinen. Tuota joutuu investoimaan joskus toistekin. Tosin samanlainen huivi olisi upea myös yksivärisenä. Pehmeys on puoli valttia ja neulomisen helppous toinen puoli.

Tässä kuva huivista kaulalla. Langat vielä päättelemättä. Olipas vähän hätäinen kuvaaja, siis minä itse.

Sitten tarkempi kuva mallista.

Ja vielä lähikuva. Ohje on muuten Ravelrystä. Lopussa huivissa on rypytyksen vuoksi 600 silmukkaa. Aika hidasta oli tehdä loput n. 5 kerrosta. Palkitsi kyllä kun näki lopputuloksen.

Sitten lisäksi vielä kuva mieheni täyttämästä ja koristelemasta keijusynttärikakusta. Syötävä keijukuva on Juhlantaika-nettisivuilta tilattu. Kakusta tuli loistava ja maku oli täydellinen. Aivan oiva apu työssä käyville vanhemmille toi kakkukoriste. Pikku Herra jo ilmoitti, että hän haluaa Autot-kuvan omaan seuraavaan synttärikakkuun. Saa nähdä muuttuuko mieli matkalla, siis kuvan suhteen, mutta olen kyllä valmis tilaamaan tällaisen kakkuavun netistä uudemmankin kerran. Suosittelen.

Synttärit menivät loistavasti. Kiitos juhlijoille, kotiväelle ja erityisesti synttärisankarille. On meillä vaan iso Neiti Näpsä. Aika menee hurjaa vauhtia.

Tänään tuli hommattua Halloween-koristuksia huomista päivää varten. Lapset edelleen hiukan kuumeessa ja heidän iloksi ostin pari paperikurpitsaa ja ilmapalloja. Kurpitsarikasta Halloweenia lukijoille!

Lisäksi mieheni osti minulle ja lapsille leipomustarvikkeet, jotta saatiin leivottua Halloween-kakku. Työkaverini voittivat Amican arpajaisissa samantyyliset ( mut ehkä vähän hienommat ) kakut. Siitä sain idean tehdä tällaisen myös itse. Tein kakun porkkanaleivosten ohjeella ja hämähäkinseitin tein sulatetusta suklaasta ( Amican kakussa se oli lakritsakuorrutteesta ) ja hämähäkit on lakuista. Ihan hyvä tuli. Lapset ainakin kehuivat! Kuulemma Neiti Näpsän elämän paras kakku! Äiti on tyytyväinen kun lapsetkin ovat.

Niin rentouttavaa, niin leppoisaa, niin hyvää seuraa ja vähän suuhun makiaa. Näin on helppo kuvailla tämän iltaista neuleiltaa hyvien käsityöystävien seurassa.

Muutama Poropeukalo-sisko eli neljä naista oli päässyt luoksemme viettämään iltaa yhdessä. Kuvia unohdin tietysti ottaa, mutta tuomiset tuli kuvattua jälkeenpäin. Lapset ja mieheni olivat menneet anoppilaan saunomaan ja me saatiin rupatella rauhassa.

Kun kaikki olivat kasassa, kaikki me viisi naista, nautimme pienistä purtavista. Söimme ensin kasvispiirakkaa ja sitten omenakakkua ja vaniljakastiketta. Tässä kuva yhdestä palasesta ja murusista, mitä jäi. Koko kakusta meni ehkä puolet, joten perhekin saa vielä osansa.

Tässä sitten tuomiset: ihana itse tehty tilkkutyynynpäällinen (täydellinen taas meidän sohvaa - Kiitos Marja) ja upeat lankakerät (täydelliset värit jokaisessa - Kiitos Susi ja Satu).

Novitan 7 veikkaa saa nähdä sukat joku päivä ja Creative Poems -lanka päätyy ehkä baktushuiviksi tai sitten joksikin muuksi. Todella suuri kiitos kävijöille ja Jaanalle kiitos myös, kun lähdit jo aiemmin töistäkin. Et olisi muuten kerinnyt naatiskella meidän seurassa rittävän kauan.

Alla muuten kuva pienestä maalausprojektista, joka on kesken miehelläni. Nämä vanhat ikkunan pokat toivottavasti päätyvät meidän kylpyhuoneeseen viikonloppuna. Tuosta tulee peili ja lamppu on vielä ostamatta. Pitäkää peukkuja, että saadaan homma onnistumaan.

KAIKILLE TUTUILLE ÄIDEILLE HALUAN TOIVOTTAA OIKEIN SYDÄMMELLISTÄ ÄITIEN PÄIVÄÄ.

Meidän omaa Mummaa, ikä tänä vuonna 96 vuotta, haluan muistaa ja onnitella eritoten. Hän on elänyt hyvän ja pitkän elämän ja vielä se jatkuu. Mumman kanssa on tullut vietettyä useita arvokkaita hetkiä. Hänen mökillään on tullut lapsena vietettyä useita kesiä serkkutyttöjen kanssa touhuten. Pelattiin krokettia ja sulkapalloa, keinuttiin ja luettiin, pyöräiltiin ja kalastettiin pilkkiongilla, uitiin niin paljon kuin haluttiin. Herkuttelimme myös Mumman herkuilla, hänhän on ollut aikoinaan ammatiltaan kotitalousopettaja.

Erityisesti haluan onnitella ja kiittää tietenkin omaa äitiäni. Hän on kasvattanut ja rakastanut minua ja siskoani, sekä perheitämme, täydestä sydämestänsä. Sen hän on näyttänyt useita kertoja. Lisäksi hänen hyvä sydän on aina auttamassa muita ja välillä unohtaa oman itsensä. Toivoisinkin hänen antavan itselleen enemmän aikaa, pitävän omaa itseään tärkeimpänä päällä maan.

Tämä sydänmansikkakakku valmistui illan päätteeksi, jotta se on aamulla heti aamupalan jälkeen korkattavana. Nauttikaa kaikki äidit omista lapsistanne ja yhdessäolosta! Halauksin, Katjuska.

Päivitys 9.5.10 klo 9.30

Äitienpäiväaamuna sain lapsilta aamupalan sänkyyn. Mieheni on töissä ja hän oli yllätykseksi tehnyt valmiiksi ihanat herkkuleivät jääkaappiin. Klo 6.30 tuli sitten Pikku Herra (kesäkuussa 4 v.) ja Neiti Näpsä (5,5 v.) sängyn viereeni aamupalan ja korttien kanssa laulamaan Hyvää Äitienpäivää (Paljon onnea vaan -sävelellä). MIeletöntä, etten ollut yhtään herännyt heidän valmisteluihin. Silloin kun itse olin pieni, me kolisteltiin niin paljon, että äiti varmasti kuuli valmistelujen äänet.

Mumma, Mummit ja siskokin muistettu jo tänä aamuna. Toivotan vielä mukavaa päivää läheisten kanssa. Meillä kakkua jo syöty ja leikki "rannalla" meneillään.

Tässä vielä lasten ja mieheni tekemä kortti. Kuvassa on koko perhe rannalla, jossa on laituri ja mustikkapuu. Vieressä myös Pikku Herran tekemä oma kortti, jossa on LimaHirviö.