Tässä illan päätteeksi ajattelin raapustaa tänne blogiin. Vähän on takki tyhjä tai oikeestaan väsymys painaa näin ilta kymmeneltä. Mutta kuvia on muutama ja asiaakin jonnin verran.

Jyväskylässä olin viikko sitten tapaamassa opiskelijaystäviäni ja kävin myös Kädentaidot-messuilla. Tapahtuma oli sopivan kokoinen ja antimiakin oli ihan riittävästi. Alla joitakin osteluja. Kivoin oli ehdottomasti Niinuskalta hankittu pussukka (entinen verho) ja avaimenperä.

Eihän lankoja vaan voi olla liikaa -kortti päätyy ehken mun huoneentauluksi, niin osuva teksti kolahti mulle (Virkkuukoukkusen tekemä kortti). Tuo oikealla alalaidassa oleva kortti on aivan ihana, Mummoni mun nappi -kortti. Niitä teki joku Jyväskyläläinen kotiäiti (Tiina jotain) ja alla myös kuva hänen tekemistä tauluista.

Sitten loppuilta meni mukavasti rupatellen, syöden ja juoden. Neljä opiskelijaystävystä tapasivat pitkästä aikaa ja jutusta ei meinannut tulla loppua. Todella kivaa oli naisten kanssa istua iltaa ja päästä jyvälle taas tämän hetkisistä elämistä. Kiitos kaikille jalkapareille! P.s. Jollakin on uuden hippakengät...

Alla oleva laukku valmistui tällä viikolla ja se menee Neiti Näpsän eskarikaverille synttärilahjaksi. Viimeistelyn, eli napin kiinnityksen nauhan kanssa, sain tosin tehtyä vasta tänään. Hyvä tuli, siis Neiti Näpsä tilasi tämän ystävälleen ja oli tyytyväinen.

Tänään olin Terhin kanssa käymässä Oulunkylässä Lankamaailma Nordiassa. Oltiin huomattu jo aiemmin, että siellä oli tänään neuletapaaminen ja me suuntasimme sinne neulepussukoidemme kera. Kiva letkeä tunnelma ja jotain sieltä tarttui mukaankin. Yhdelle blogille tuli myös kasvot; vilkutus Kristiinalle takaisin!

Langoista osa pääsi jo tänään käyttöön, kun tein nappikukka-rintakoruja. Vielä en paljasta kenelle ne päätyvät.

Sitten haluan toivottaa kaikille mukavaa pääsiäisen aikaa. Meillä mieheni puuhasteli tänään lasten kanssa virpomisoksia, ja ne saavatkin kunnian päättää tämän kertaisen postauksen. Nautinnollisia kevätpäiviä!

Meillä tehtiin eilen koko perheen voimin pääsiäisoksia virpojia varten. Pikku Herra oli oiva liimanlaittaja, ja minä sen jälkeen laitoin kreppipaperin ja höyhenen kiinni oksaan. Mieheni ja Neiti Näpsä tekivät koko homman itse. Tuli niin reipasta tahtia valmista, että ihan itsekin yllätyin.

Palmusunnuntai on jo kahden viikon päästä ja me päätettiin tehdä kerrankin hommat ajoissa. Tänään varmasti pääsiäiskoristeetkin löytävät jo oman paikkansa, kunhan ensin illalla kaikki ovat kotiutuneet.

Kuvassa myös Neiti Näpsän piirrustus pääsiäispupulle. Siinä ovat hän itse, pikkuveli ja pääsiäispupu. Suklaamunia odotellessa toivotan kaikille lukijoille aurinkoista pääsiäisen odotusta!